Tiiättekö (taas toi “tiiättekö”) ne talot kun on joskus tehty kaikki vähän sinnepäin eikä kukaan ymmärrä että millä ihmeen logiikalla. Eikä ketään kyllä kiinnostakaan. Suomessa oltais oltu jo käräjillä ja hannukarpossa alta aikayksikön. Vaan täällä se niin nokonnuukaa oo. Kunhan vähän sinnepäin…

Kun et koskaan tiedä mistä katkaisijasta mikäkin lamppu syttyy minäkin päivänä. Jos syttyy ja sitten kun syttyy niin kohta jo sammuu.
Tai kun syttyy muttei enää sammukaan ja naapuri käy urputtamaan niin pälkähästä pääset ainoastaan ruuvaamalla ne lamput irti.
Nih. Sellaista se meillä välillä vähän on tässä vaneritalossa missä esim. jonkun järistyksen jäljiltä on mm. yksi betoninen tukipilari kaatunut ja se on korvattu lankunpätkällä. (Otan ehkä tästä kyllä kuvan vielä)

(Ja taas syttyi joku lamppu olkkarissa vaikkei kukaan koskenut mihinkään.)

Metkaa on myös kun kesken suihkussa käymisen sulake poksahtaa ja vedentulo loppuu seinään. Sulaketauluhan on muuten talon ulkopuolella eikä sisäpuolella. Siitä sitten vaan pyyhe ympärillä, saippuat silmillä juokset fiksaamaan sitä siihen naapurin ikkunan eteen. Kannattaa myös unohtaa avaimet sisään.

(Voi myös toisinaan lukita itsensä vessaan niin ettei sieltä pääse enää ulos muuta kuin ikkunasta ryömimällä ja sahaamalla oven auki. Tarina on tosi, tämäkin)

Niin siis ei se tässä maassa niin nokon nuukaa ole. Mikään. Pääasia että tulee tehtyä, silleen leppoisasti ilman stressiä. On nää kyllä lupsakoita nää kiiwit.

Kävipä meillä tuossa ilmalämpöpumpun korjaajakin. 9½ tuntia se sitä siinä huolteli. Vähän kyllä kummastelin lopputulosta vaan kaipa ne tietävät mitä tekevät…?

Korjaa tää!

Nättihän siitä tuli. Tykkäättekste?

PS. Asbestikin on täällä näiden mielestä vähän niinkuin ihan ok materiaali. Ja ilmeisesti tällä puolen palloa ei edes kovin vaarallistakaan ole (#sarkasmi)
Ainakaan sen perusteella mitä seuraa naapuruston keskustelua siitä miten ruman asbestikaton makuuhuoneessa saisi paikattua siistimmäksi. Ihan mielenkiintoisia ehdotuksia, pilvin pimein. En ehkä kysy neuvoa.